lauantai 28. toukokuuta 2016

Päivä 33: Coast to coast – tehtävä suoritettu!


Yksi reissun keskeisistä tavoitteista, ajaa Yhdysvaltojen mantereen läpi, rannikolta rannikolle täyttyi tänään illalla. Atlantic Cityn rannasta mukaan otettu pullollinen Atlantin merivettä, sen lasken suunnitellusti vasta San Franciscon lahteen vajaan parin viikon päästä.

Aamulla heräsin huonosti nukutun yön jälkeen vähän tokkurassa, mutta Harmony motellin uima-altaassa käynti piristi kummasti. Meinasin jo kääntyä takaisin, kun olin nilkkoja myöten vedessä, kun oli niin pirun kylmää. Sitten havaitsin, että naapurihuoneen saksalaiset olivat aamupalahuoneessa ja huomaisivat, että jänistin, kun tulen kuivana takaisin. Siis eikun äijäkiljuntaa tukahduttaen jäiden sekaan! Vesi oli varmaan alle ihan ok, mutta kun ilma oli jo aamusta  niin lämmintä, niin tsykologia teki tepposet aisteille. Ja saman tien se tuntuikin jo lämpimältä.


Lähdin ns.sokkona liikkeelle, kun Verizonin liittymästäni loppui taas tili eilen illalla. Onneksi löysin karttojen avulla läpi Joshua Treen kansallispuiston ja Yucka Valley nimiseen kaupunkiin jossa oli Verizonin myymälä. Tällä kertaa erittäin asiallinen myyjä selvitti ja ilmeisesti löysi syyn, miksi prepaid nettini kuluu niin nopeasti. Hän poisti luvallani koneeltani kaikki päivitysasetukset yms automaattisesti taustalla toimivat ohjelmat.

Ajoin Joshua Treessa taas sellaisen loop-kierroksen jossa rangerin karttaan merkitsemiä huippukohtia olivat kaktuspuisto, lihavan ihmisen muotoja tai kaljuja päitä matkivat kalliojärkäleet ja ihan makea näköalapaikka, josta näki pitkälle Palm Springsiin asti, johon sitten ajoinkin seuraavaksi. Hienoja taloja, erittäin siistejä palmu-bulevardeja jne, mutta muuten ei tehnyt vaikutusta. Joshua Tree sen sijaan oli taas elämys. Vaikken nyt kovin kauaa jaksanut kaktuksia vertailla, niin se karuus ja massiivinen määrä olivat se juttu minulle. Itse Joshua Tree on se erikoisen näköineen puu joka näkyy useissa kuvissa. Se on kuulemma läheistä sukua Yucka-puulle ja ne kuulemma saattaa sotkea toisiinsa.











 Erikoista on, että kaikki nämä kansallispuistot joissa olen käynyt: Black Hills (South Dakota), Yellowstone (Wyoming), Mesa Verde (Colorado), Monument Valley (Utah), Grand Canyon (Arizona), Death Valley ja Joshua Tree (California), ne ovat kaikki ihan erilaisia. Jopa minä erotan ne toisistaan jo valokuvasta. Valo, maaperä, maan muodot, kasvillisuus yms. ovat omanlaisiaan. Enpä olisi uskonut, että minä koskaan kiinnostun moisesta.

Saatuani nettiyhteyden, varasin itselleni huoneen pariksi päiväksi Carlsbad nimisestä kaupungista, LA:n ja San Diegon välistä. Tai saattaa tämä kuulua San Diegoonkin. Majapaikan saaminen osoittautuikin ensimmäisen kerran vähän vaikeaksi. Siinä hintaluokassa, mitä olin näille päiville olin varannut, ei ollut yhtään huonetta saatavilla (pl. hostellit). Myös järkevän matkan päässä olevat majapaikat San Diegon naapurikunnista olivat kortilla. Ja siis hinnoissaan. Kysynnän ja tarjonnan laki toimii täällä kyllä järkähtämättömästi. Motel 6 ketju on osoittautunut ihan kelvolliseksi, riittävän siistiksi minulle, olisiko tämä 3. tai 4. yö tämän ketjun lakanoissa. Lisäksi tämä Carlsbadin laitos on huippupaikalla, vain 6 korttelia beachille ja vieressä oikein lupaava ruokapaikkojen rypäs kadulla joka johtaa sinne rantaan. Mutta ketjun hintavertailussa tämä on n. 3 krt kalliimpi kuin aiemmin. Viikonloppu meren rannassa maksaa, en taas tullut ajatelleeksi ennakkoon. On paikkoja joissa ei kannata varata kuin samana päivänä, jopa vasta illalla mennessään, mutta jossain taas
kannattaa olla ajoissa liikkeellä. No, ehkä tämä johtuu tosiaan viikonlopusta eikä ole länsirannikon yleinen ominaisuus.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti